Stressi voidaan määritellä fyysiseksi, psyykkiseksija sosiaaliseksi ilmiöksi ja se on luonnollinen osa elämää. Stressireaktion avulla keho pyrkii sopeutumaan ympäristön tuomiin haasteisiin. Stressireaktio kokemuksena on yksilöllinen ja perustuu yksilön omaan arvioon tilanteesta. Stressireaktio voi aiheutua lähes mistä tahansa myönteisestä tai kielteisestä muutoksesta. Stressi ja sen eri muodot Stressireaktiot voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään. Stressireaktio voi olla lyhytkestoinen esimerkiksi säikähtäminen. Pitkäkestoisesta stressireaktiosta on kyse esimerkiksi vaikeassa elämäntilanteessa. Lyhytkestoisena stressi voi lisätä voimavaroja, mutta pitkään jatkuessaan tai usein toistuessaan se kuluttaa voimavaroja. Kun kehon sopeutumisenergiat loppuvat, elimistön puolustusjärjestelmät pettävät ja sairastumisriski kasvaa. Mitä stressireaktiossa tapahtuu? aivolisäkkeen ja lisämunuaisen hormonieritys lisääntyy (ACTH, kortisoli) adrenaliinin, noradrenaliinin ja endorfiinin eritys lisääntyy ja elimistön energiansaanti tehostuu ja veren sokeripitoisuus kasvaa. voimakas kortisolin tuotto voi vahingoittaa elimistön immuunipuolustusjärjestelmää sydämen syketaso nousee ja sykevälivaihtelu pienenee. autonominen hermosto säätelee kehon toimintoja Autonominen hermosto on tahdosta riippumaton hermoston osa, joka säätelee mm. sisäelinten toimintaa. Se voidaan jakaa sympaattiseen ja parasympaattiseen osaan. Stressaantuessa sympaattinen hermosto aktivoituu ja vastaavasti rentoutuessa parasympaattinen hermosto. Stressi – oireet: Stressin oireet voivat olla fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia. Tästä syystä oireet voivat olla hyvin monenlaisia ja eroja yksilöiden välillä löytyy. Voit lukea lisää stressin oireista täältä. Stressin oireita voivat olla ovat muun muassa: unihäiriöt ruuansulatuksen ongelmat keskittymisvaikeudet allergian paheneminen kivut verenpaineen nousu ym. Olennaista stressinhallinnassa: Palautumisen merkitys stressinhallinnassa kiistaton. Sinun kannattaa pyrkiä tietoisesti lisäämään palautumisjaksoja, jotta voimavarat palautuvat. Ne voivat olla lyhyitä hetkiä päivässä. Lyhytkin rentoutumisjakso katkaisee yhtenäisen stressijakson, jolla on positiivisia vaikutuksia elimistön palautumiseen. Muista, että yksittäiset kiireiset ja kuormittavat päivät eivät haittaa, kunhan niiden jälkeen muistat palauttaa kulutetut voimavarat. Yritä pitää kiireisinä jaksoina kiinni riittävistä yöunista ja vähennä muita kuormitustekijöitä. Liikunta on erinomainen stressinhallintakeino, kunhan kiireen keskellä se ei ole liian intensiivistä. Fyysisen kunnon kehittyminen edistää palautumista ja tukee stressinhallintaa. Hyväkuntoinen keho kuormittuu vähemmän kuin huonokuntoinen. Stressinhallintakeinoja 1. Muutos tarvittaessa – poista stressin lähde tai ratkaise ongelma Jos mahdollista niin stressiä aiheuttavan ongelman ratkaiseminen usein auttaa. Vatvominen ja murehtiminen ovat haitallisia. Se altistaa masennukselle ja ahdistukselle ja voi johtaa liialliseen syömiseen ja juomiseen. Työstä aiheutuvalle stressille on usein tehtävissä paljon. Tärkeää on pyrkiä neuvottelemaan tilanteesta työnantajan, luottamusmiehen tai esimiehen kanssa. 2. Hyväksyntä – hyväksy asiat, joita et voi muuttaa Voiko stressi olla myös hyvä asia? Voit kokeilla suhtautua stressiin positiivisena lisävirtana tilanteeseen, joka auttaa tulevan haasteen yli. Joskus sopivina annoksina stressi voi olla hyväksi. Se auttaa olemaan vaativassa tilanteessa skarppina ja antamaan parhaansa. Voit kuitenkin stressaavan tilanteen keskellä tehdä vain parhaasi. Stressin hallitsemiseksi voit keskittyä töihin, jotka voit tehdä nyt etkä vielä murehdi tulevia töitä tai kiireitä, joihin et voi vaikuttaa. 3. Palautuminen – lepo ja itsestä huolehtiminen Stressaavassa elämäntilanteessa rauhoittuminen ja itsensä kuuntelu voi olla hankalaa, jarrua ei tahdö löytyä. Stressaantuneena unohtuu usein tehdä juuri niitä asioita, jotka tekevät meille hyvää. Laadi itsellesi lista kymmenestä asiasta tai toiminnasta, jotka lataavat akkujasi ja joiden olet käytännössä havainnut tekevän hyvää juuri sinulle. Voit sitten stressitilanteessa ottaa niitä käyttöön. 4. Liikunta – liiku riittävästi ja itsellesi mieluisalla tavalla Liikunta auttaa stressin hallinnassa. Huolehdi, että liikunta on elämäntilanteeseesi sopivaa. Säännöllinen liikunta lievittää masentuneisuutta, ahdistusta ja auttaa sietämään stressiä. Lisäksi itsetunto ja elämänhallinnan tunne vahvistuvat. Jos elämäntilanne on kokonaisuudessa stressaava, niin liikuntamuodot voivat mielellään olla rauhallisia kuten luonnossa lenkkeily tai jooga. 5. Tietoinen läsnäolo – opettele olemaan läsnä tässä hetkessä (mindfulness) Tietoista läsnäoloa voi harjoitella. Mindfulness vähentää stressihormonien pitoisuutta veressä, laskee verenpainetta, pienentää sydämen lyöntitaajuutta ja muuttaa sykevälivaihtelua sydänterveydelle edullisemmaksi. Lisäksi on todettu, että elimistön immunologinen puolustusjärjestelmä voimistuu harjoittelun myötä. Tietoisuusharjoituksia löydät esimerkiksi täältä. Lue lisää aiheesta: Kuinka rentoutua stressaavan päivän jälkeen? 3 tapaa rentoutua liikunnan avulla Miten yhdistää vuorotyö ja liikunta? Kurkkaa tästä vinkit
