tammikuu 2021

liikkuvuusharjoittelu

Dynaaminen liikkuvuusharjoitus (osa 1)

Dynaaminen liikkuvuusharjoitus on toiminnallinen liikkuvuusharjoitus. Se soveltuu hyvin osaksi kuntoilijan tai urheilijan viikottaista kehonhuoltoa. Tämä on dynaamisen liikkuvuusharjoitus -postaussarjan ensimmäinen osa. Toisen osan löydät tästä. Dynaamisen liikkuvuusharjoittelun etuna on, että liikkeet ovat usein laajoja ja toiminnallisia. Ne vahvistavat ja venyttävät lihaksia yhtäaikaa. Lisäksi harjoitat kehon aktiivista liikkuvuutta, jota tarvitset urheilun lisäksi päivittäisessä liikkumisessa (esim. kävely, kyykistyminen, kurkottaaminen). Myofaskiaalisessa liikkuvuusharjoittelussa ajatuksena on, että lihakset muodostavat lihaskalvorakenteiden kautta myofaskiaalisia linjoja. Eli lihakset liittyvät lihaskalvorakenteiden kautta toisiinsa. Dynaaminen liikkuvuusharjoitus, jonka olen laatinut sinulle, pohjautuu näkökulmaan myofaskiaalisista linjoista kehossa. Myofaskiaalinen liikkuvuusharjoittelu on toiminnallisen liikkuvuusharjoittelun tapa. Jos kiinnostuit, voit lukea myofaskiaalisesta liikkuvuusharjoittelusta esimerkiksi opinnäytetyöstäni. Dynaaminen liikkuvuusharjoitus koko keholle Tee nämä liikkeet läpi rauhalliseen tahtiin. Toistoja voit tehdä oman tuntemuksen mukaan liikkeestä riippuen 10-15 kertaa. Toista liikkuvuusharjoittelua esimerkiksi 1-3 kertaa viikossa. Tee ennen liikkuvuusharjoittelua yleislämmittelyä (liikettä koko keholle) 5-10 minuuttia, jotta lihaksesi lämpeävät ennen liikkuvuusharjoittelua. Tästä näet liikkeiden suoritustekniikat lyhyeltä videolta. Dynaaminen liikkuvuusharjoitus koko keholle Tästä alta löydät kirjalliset ohjeet jokaisen liikkeen suoritustekniikasta. Varaa itsellesi riittävästi aikaa ja tutustu rauhassa liikkeisiin, niin saat parhaan hyödyn liikkeistä. 1. Eteentaivutus seisten                                               Ohje: Asetu hartioiden levyiseen haara-asentoon. Kallista ylävartaloa jalat suorina kohti alustaa. Anna selän pyöristyä (leuka kohti rintakehää) ja työnnä lantiota kohti kattoa. Kädet voivat roikkua vapaina tai kuvan mukaisesti. Vinkki: Pidä käsivarret ja hartiat rentoina. Venytettävät lihakset: pohkeen, takareiden ja selän lihakset, olkavarren takaosan ja niskan lihakset 2. Vartalokeinu + aitajuoksija-asento Ohje: Asetu istuma-asentoon polvet koukussa ja kädet ristittiynä polvien ympärille. Vie leuka lähelle rintaa. Kallista vartaloa selkä pyöreänä taaksepäin. Anna hartioiden koskettaa alustaa. Kun olet palaamassa lähtöasentoon, ojenna toinen jalka eteen suoraksi ja taivuta ylävartaloa sitä kohti. Toinen jalka on koukussa vartalon sivulla. Jatka tästä vartalokeinuun kallistamalla vartaloa taaksepäin.   Vinkki: Vaihda aitajuoksuasennossa olevaa jalkaa vuorotellen. Venytettävät lihakset: alaselän lihakset, takareiden ja pohkeen lihakset 3. Lantiosilta Ohje: Asetu hartioiden levyiseen haara-asentoon. Nojaa ylävartalosta alas (polvet ojennettuina) ja yläraajat suorina, niin että saat asetettua kämmenet alustaan. Paina rintaa varpaita kohti ja lantiota taakse- ja ylöspäin. Tee nilkoille pientä ojennus-koukistus -liikettä. Vinkki: Pidä pää selkärangan jatkeena käsien välissä. Venytettävät lihakset: käsivarren ja olkapään alueen lihakset, yläselän lihakset sekä takareiden ja pohkeen lihakset 4. Vartalon ojennus  Ohje: Asetu päinmakuulle alustalle. Aseta kädet sivuille rinnan korkeudelle, ojenna nilkat. Työnnä käsillä ylävartaloa ylös. Ojenna ylävartaloa niin ylös kuin saat ja kallista lopuksi päätä taaksepäin. Palaa lähtöasentoon ja toista. Vinkki: Pyri pitämään lantio koko liikkeen ajan kiinni alustassa. Venytettävät lihakset: vartalon etupuolen lihakset, käsivarren lihakset ja selän lihakset 5. Silta kyynärtuella  Ohje: Asetu selinmakuulle polvet koukussa. Nosta lantio ja selkä irti alustasta.  Jalkapohjat, hartiat, kyynärvarret ja pää ovat kiinni alustassa. Työnnä kämmenillä rintakehää ylös. Palauta sitten lähtöasentoon ja toista Vinkki: Pysy hetki yläasennossa, tee lantionnostot rauhalliseen tahtiin. Venytettävät lihakset: vartalon etupuolen lihakset, lonkan koukistajat 6. Rintarangan kierto alustalla   Ohje: Aseta toinen jalka eteen koukistettuna (pakaravenytys -asento). Nojaa ylävartalolla eteen ja pidä  koukistetun jalan puoleinen käsi alustassa. Kurkota vapaalla kädellä vastakkaisen kainalon alta ristiin. Pidä kämmen alustaa vasten. Kierrä myös vartaloa samaan suuntaan. Kierrä sitten vastakkaiseen suuntaan käsi suorana. Seuraa katseella kättä.  Venytettävät lihakset: pakaralihas, olkapään alueen lihakset, rintalihas ja yläselän lihakset HUOM: Ohjeissa eritelty liikkeessä venytettäviä lihaksia. Niiden lisäksi liikkeissä aktivoituvat aina tietyt lihakset. Näitä en eritellyt postaukseen, mutta voit tunnustella niitä tehdessäsi liikkeitä. Mukavaa harjoittelua! 🙂 Täältä löydät lisää liikkuvuusharjoitteluideoita: liikkuvuushaaste (osa 1) liikkuvuushaaste (osa 2) liikkuvuushaaste (osa 3) liikkuvuushaaste (osa 4)

Dynaaminen liikkuvuusharjoitus (osa 1) Read More »

Urheilijan ravitsemus

Urheilijan ravitsemus – 10 vinkkiä ravitsemukseen

Urheilijan ravitsemus sisältää erityispiirteitä. Tässä postauksessa kirjoitan 10 vinkkiä tai näkökulmaa urheilijan ravitsemukseen. Jos olet huipulla kilpaileva urheilija tai kovaa treenaava kuntoilija, niin hyödyt näistä vinkeistä. Urheilijan ravitsemus sisältää tiettyjä erityispiirteitä, jotka tulee huomioida verrattuna terveysliikkujan ruokavalioon. Ravinnon merkitys urheilijalle on todella suuri. Yhdessä levon ja treenin kanssa ravinto muodostaa kolmion, jossa kaikkien osa-alueiden tulee olla tasapainossa toisiinsa nähden. Kehitystä tapahtuu, kun treeniä ja lepoa on sopivassa suhteessa sekä oikeanlainen ravinto tukemassa kehitystä. Urheilijan ravitsemus – 10 vinkkiä Urheilijan ravitsemus muodostuu riittävästä energiansaannista, ateriarytmistä, energiaravintoainejakauman oikeista suhteista sekä hyvästä ravinnon laadusta. 1. Aamupala on urheilijalle tärkeä ateria Aamiainen on urheilijalle välttämätön ateria, sillä se katkaisee yön kestäneen paaston. Sen tehtävä on tuoda elimistöön ravintoaineita, jotta harjoitusadaptaatio ja kehitys voivat jatkua tehokkaina. Aamulla on myös hyvä juoda vettä reilusti. Jos olet harjoitellu illalla kovaa, voi aamulla olla nestevajetta. Hyvä aamiainen on hiilihydraattipitoinen (sopiva määrä riippuu urheilijan lajin luonteesta). Lisäksi hyvä aamiainen sisältää laadukasta proteiinia. Hyviä esimerkkejä hiilihydraatinlähteistä aamupalalle on 2 palaa täysjyväleipää tai 3 dl kaurapuuroa. Proteiininlähteenä voi olla esimerkiksi purkki rahkaa, rahkajugurttia tai maustamatonta jugurttia. Muita hyviä proteiininlähteitä on esimerkiksi 1 dl raejuustoa, 1 kananmuna tai pari siivua juustoa. Aamupalalla olisi hyvä olla yksi annos kasviksia, hedelmiä tai marjoja eli esim. 1-2 dl kasviksia/marjoja, yksi keskikokoinen hedelmä esim. appelsiini tai pari kiiviä. Lisäksi aamupala voi sisältää mielellään hyviä rasvanlähteitä kuten 60% margariinia, öljyä, avokadoa, siemeniä tai pähkinöitä. 2. Panosta riittävään energiansaantiin Lounas ja päivällinen ovat urheilijan tärkeimmät ateriat. Ne muodostavat urheilijan ruokavalio rungon. Hiilihydraattipitoinen lounas täydentää glykogeenivarastoja ja antaa hyvät edellytykset esim. illan kovatehoista harjoittelua varten. Täältä löydät urheilijalle laadittuja lautasmalleja erilaisiin harjoituspäiviin (kevyt/kohtuukuormitteinen/raskas). 3. Säilytä säännöllinen ateriarytmi päivässä On hyvä syödä päivässä n. 3-4 tunnin välein. Iltapäivällä välipalat kannattaa ajoittaa, niin että ensimmäinen välipala on n. 3 h lounaan jälkeen ja toinen 1-2 h ennen harjoittelua. Jos treenisi ovat jo iltapäivällä, et tarvitse kuin yhden välipalan. Päivällistä voi syödä treenien jälkeen, jos harjoitukset ovat iltapäivän tai alkuillan aikana, jolloin päivällistä ei ole mahdollista syödä riittävän aikaisin ennen treenejä. 4. Valitse oikeanlaiset välipalat Välipaloilla on hyvä nauttia vettä ja hiilihydraattiruokia sekä kohtuullisesti proteiinia. Runsasta rasvan saantia on hyvä välttää, sillä se suurentaa vatsaoireiden riskiä sekä voi heikentää urheilijan kykyä työskennellä kovalla teholla. Ruuan vähärasvaisuus sekä pehmeä rakenne auttaa ruokaa sulamaan nopeasti. Jos joudut syödä lähellä ennen harjoituksia, on hyvä välipala esimerkiksi rahkasta/jugurtista, maidosta, hedelmistä, marjoista, kaurahiutaleista ja hunajasta tehty pirtelö. 5. Laadultaan paras ruoka on itsevalmistettua Urheijoille ja kovaa treenaaville, niin kuin kaikille muillekin, sopii tavallinen kotiruoka. Itse valmistaessa voi vaikuttaa ruuan sisältöön valitsemalla laadukkaita raaka-aineita, vaikuttamalla kasvisten määrään ja aterian maukkauteen. Usein ruuanlaitto saatetaan kokea ikävä ja hankalana kotityönä. Tällöin saatetaan vedota esim. kiireeseen. Ruuan tekoa arkena voi helpottaa erilaisilla keinoilla: ruuan valmistus useammalle päivälle kerralla toimivien ja tuttujen reseptien käyttö kiireessä uusiä reseptejä kannattaa kokeilla kiireettöminä päivinä kotona kannattaa ylläpitää monipuolista ruoka-aineiden ja mausteiden valikoimaa laadukkaiden ruokajalosteiden hyödyntäminen, esim. pakastekasvissekoitukset, tomaattimurska, leivittämättömät kalafileet, säilyketonnikala, paistetut broilerin sisäfileet ja kasvisraastesalaatit Tässä muutamia ruokaohjeita arkeen: kanapastavuoka tomaattinen jauhelijapasta 3 alle 30 min arkiruokaa 6. Muista syödä palautumisateria kovan harjoituksen jälkeen Rasituksen aiheuttamia energia-, nestevajetta ja lihasvaurioita korjataan palautumalla levon, ruuan ja juoman avulla. Heti kovan harjoituksen jälkeen nautittu ravinto stimuloi energiavarastojen täyttymistä sekä lihasproteiinin rakentumista ja lihasvaurioiden korjaantumista poikkeuksellisen tehokkaasti. Tällöin maksimoidaan aika palautumiselle ennen seuraavaa harjoitusta. Erityisen tärkeä palautumisateria on kilpaurheilijoille ja kovaa treenaaville kuntoilijoille, joiden harjoittelu on tavoitteellista. 7. Päivällinen harjoituksen jälkeen Reilun aterian sulamiseen menee 2,5-3 h, joten aina päivällisen ajoittaminen iltapäivälle ennen harjoitusta ei ole järkevää. On yksilöllisiä eroja, kuinka pian aterian jälkeen pystyy liikkumaan. Toiset kaipaavat kylläisyyden tuomaa jaksamisen tunnetta ja urheilevat hyvinkin pian aterian jälkeen. Jos päivällisen syö harjoittelun jälkeen, on se hyvä syödä n. tunti palautumisaterian jälkeen. Illalla voi syödä monipuolisesti kasviksia ja reilusti, kun ei tarvitse miettiä ehtiikö ruoka sulaa ennen treeniä. Kun syö laadukasta ruokaa illalla, yön aikainen palautuminen tehostuu. 8. Kiinnitä huomiota energiaravintoainejakaumaan Tarkoituksenmukaisen energiansaannin lisäksi kuntoilijoiden ja urheilijoiden tulisi saada tasapainoisesti ravinnosta makro- eli energiaravintoaineita sekä sopivasti mikroravintoaineta eli vitamiineja ja kivennäisaineita. Liian niukka hiilihydraatinsaanti voi heikentää harjoituksissa jaksamista ja harjoittelun laatua. Toisaalta hyvin runsas hiilihydraatin saanti voi viedä tilaa laadukkaalta rasvalta ja eläinproteiinilta. Liian niukka proteiininsaanti voi heikentää harjoitusadaptaatiota ja altistaa lihasmassan menetykselle. Usein urheilija ja kuntoilija saa terveellisestä ruokavaliosta riittävästi vitamiineja ja kivennäisaineita eikä niiden lisäämiselle muin keinoin ole tarvetta. Näiden ravintoaineiden saanti voi olla liian niukkaa, jos korvaa suuren osan energiantarpeesta “” tyhjällä energialla” esim. energiavalmisteilla, rajoittaa syömistä matalan kehon painon ylläpitämiseksi tai syynä voi olla tiedon, taidon ja motivaation puute ruuanvalmistuksessa ja ruokien valinnassa. 9. Kiinnitä huomiota nestetasapainoon Miehen vedentarve vuorokaudessaon n. 3,5 l ja naisilla 2,5 l. Suuri osa nestetarpeesta tulee täytettyä ruuan sisältämän nesteen avulla. Ihminen tarvitsee juotuna nestettä n. 1,5-2,5 l vuorokaudessa. Tavallisissa olosuhteissa nestetarve tulee täytettyä usein huomaamatta päivän aikana ilman sen kummempaa huomiota. Urheilijat ja kuntoilijat hyötyvät siitä, kun saavuttavat nestetasapainon ennen seuraavan päivän liikuntakertaa. Kun harrastaa hikoiluttavaa liikuntaa säännöllisesti, on nestetarpeeseen kiinnitettävä huomiota. Tällöin saattaa olla tarpeen lisätä aktiivista juomista, eli juodaan harjoitusten välissä päivän aikana tietoisesti, vaikkei tuntisi itseään janoiseksi. Tarkkoja ohjeita päivän nestetarpeesta on mahdotonta antaa, sillä siihen vaikuttavat monet tekijät. Täältä voi lukea lisää urheilijan nestetasapainosta. 10. Syö riittävästi lepopäivinä Ateriarytmi voi vaihdella riippuen päivän luonteesta. Kanadalaisen tutkimuksen mukaan urheilijat syövät harvemmin ja vähemmän lepopäivinä. Esimerkiksi palautumisvälipalat on järkevää jättää pois. Ruokailun säännöllisyydestä ja päivän rutiineista on tärkeä pitää kiinni lepopäivänäkin. Lepopäivänä tulisi syödä suunnilleen saman verran kuin harjoituspäivänä. Lepopäivän tarkoitus on edistää palautumista kovan harjoitusviikon rasituksista. Jotta palautuu tehokkaasti, edellyttää se riittävää syömistä. Lepopäivänä ei siis ole tarkoituksenmukaista vähentää syötyä ravintomäärää merkittävästi. Lue tästä 8 vinkkiä kuinka lisätä kasvisten käyttöä ruokavaliossa. Lähteet: Ilander, O. 2014. Liikuntaravitsemus. Vk-kustannus. Sydänmerkki. Terveellinen aamupala. Saatavana: https://www.sydanmerkki.fi/aamupalasta-hyva-pohja-paivalle/

Urheilijan ravitsemus – 10 vinkkiä ravitsemukseen Read More »

tabata liikkeitä

Mikä on tabata-treeni? Liikkeitä tabata-treeniin

Mikä on tabata treeni? Mitkä olisivat hyviä liikkeitä tabata-treeniin? Tässä postauksessa kerron sinulle tabata-treenin idean sekä liikkeitä tabata-treeniin. Tabata-treeni on alunperin liikuntatieteilijä Izumi Tabatan tutkima treenimuoto. Hän havaitsi vuoden 1996 tutkimuksessaan urheilijoilla, että 4 minuutin polkupyöräharjoitus, joka koostui 20 sekunnin tehokkaista työjaksoista 10 sekunnin palautuksella, vaikutti urheilijoiden aerobiseen ja anaerobiseen kapasiteettiin tehokkaasti. Tabata-treeni on siis eräänlainen HIIT-treenin muoto eli korkeatehoisen intervalliharjoittelun muoto (high intensitivy interval training). Alkuperäisessä tabata-treenissä on 8 intervallia, joissa vuorotellaan 20 sekunnin intensiivistä harjoittelua ja 10 sekunnin lepoa neljän minuutin ajan. Treenin kokonaiskesto on siis vain 4 minuuttia. Tabata-treenistä on tehty myöhemmin erilaisia sovelluksia. Voit tehdä eri pituisen treenin tekemällä useampia liikkeitä. Voit rakentaa esim. 8, 16 tai 20 minuutin treenin valitsemistasi liikkeistä. Valitsimiesi liikkeiden tulisi kuormittaa kehoa monipuolisesti ja nostaa sykettä. Toisaalta tabata-treenistä on mahdollista tehdä erilaisia muunnelmia, joten liikkeet voivat olla sykettä nostavia tai lihaskuntoliikkeitä. Aloittaessasi tabata-treenausta kannattaa valita liikkeet, joiden suoritustekniikan osaat. Se helpottaa sinua saamaan tehoja irti treenistä. Youtubesta ja spotifysta löytyy valmiita musiikkeja hakusanalla “tabata music”/”tabata songs tabata-treeniin. Näitä voi hyödyntää oman treenin suunnittelussa. Tällöin sinun tarvitsee päättää vain liikkeet omaan treeniisi. 4 erilaista tabata-treeniä Kokosin sinulle tähän postaukseen 4 erilaista tabata-treenin muotoa. Inspiroidu siis tabata-treenistä ja valitse mieleisesi tabata-treeni kokeiluun. 1. 4 minuutin tabata-treeni polvennostojuoksu 2x kyykkyhyppely 2x askelkyykkyhyppy 2x vuorikiipeilijä 2x Tässä esimerkkiliikkeet 4 minuutin tabata-treenin liikkeistä: 2. 8 minuutin tabata-treeni x-hypyt 4x burbeet 4x luisteluhyppy 4x vuorikiipeilijä 4x 3. 12 -minuutin tabata-treeni polvennostojuoksu 4x kyykky 4x etunojapunnerrus 2x vuorikiipelijä 2x hyppy eteen 4x hyppynaruhypy 4x burbee 4x 4. 20 -minuutin tabata-treeni x-hyppy 8x punnerrukset 8x vatsakierrot 4x selkäliike 4x jännehyppy 8x spurtit paikallaan 8x Vinkki: Jos sinulla on esimerkiksi kuntopyörä kotona, voit tehdä ”alkuperäisen” tabata-treenin eli 4 minuutin jaksolla 20 sek työtä/ 10 sek lepoa. Tee ennen tabata-treeniä yleislämmittelyä mielellään väh. 10 min, jotta saat kehosi lämmitettyä treeniin. Varmista myös ennen treeniä, että osaat liikkeiden oikeat suoritustekniikat. Lämmittelynä voit tehdä myös treeniliikkeitä kevyesti. Toivottavasti nämä ideat inspiroivat sinua kokeilemaan tätä treenimuotoa. Jos haluat tutustua lisää tabata-treeniin, voit tehdä sen täältä. Tässä linkki tabata-treeniä koskevaan tutkimukseen. Huomioi, että tabata-treeni on intensiivinen treenimuoto, joten jos sinulla on taukoa liikunnasta aloita mieluummin muilla treenimuodoilla. Jos sinulla on perussairauksia, en voi suositella tabata-treeniä turvallisena treenimuotona. Käy mielellään lääkärin tarkastuksessa tai terveydenhuollon ammattihenkilön luona keskustelemassa ennen intervallitreenauksen aloittamista varmistaaksesi, että se on turvallista kohdallasi. Treenaamisen iloa sinulle! 🙂 Tästä näet lisää treeni-ideoita: 20 minuutin kotitreeni helppo kuminauhatreeni 6 liikkeen ylävartalon treeni kahvakuulalla

Mikä on tabata-treeni? Liikkeitä tabata-treeniin Read More »

Treenimotivaatio hukassa?

Treenimotivaatio hukassa? 5 vinkkiä treenimotivaation ylläpitämiseen

Onko sinulla treenimotivaatio hukassa uuden vuoden alussa? Uuden vuoden alku on usein muutosten aikaa. Tällöin tulee mietittyä mennyttä vuotta kokonaisuudessaan, sen kohokohtia ja haasteita. Saatat myös miettiä, missä asioissa toivoisit tulevana vuonna muutosta. Toivotko, että liikunta olisi enemmän läsnä arjessasi? Tuntuuko liikkuminen pakolliselta pahalta, jossa ei ole nautintoa? Tein tämän postauksen sinulle, jolla on treenimotivaatio hukassa tai haasteita treenimotivaation ylläpitämisen kanssa. Tässä postauksessa kerron sinulle 5 vinkkiä treenimotivaation ylläpitämiseen. 5 vinkkiä treenimotivaation ylläpitämiseen Tämä poikkeuksellinen vuosi on asettanut omanlaisia haasteita liikkumiselle. Omia treenitottumuksia on saattanut joutua muokkaamaan. Ulkona liikkuminen ja kotitreenit ovat läsnä eri tavoin kuin aikaisemmin. Vaikka sinusta riippumattomia haasteita olisikin olemassa, ne eivät aina estä treenaamasta, kun treenimotivaatio on hyvä. 1. Pohdi syyt treenaamisellesi Mitkä ovat sinun syyt elämässäsi, joiden takia haluat treenata? Minkälaisia tavoitteita sinulla on? Jotta voit saavuttaa tavoitteesi treenaamisessa, sinulla tulee olla riittävän vahvat syyt niiden takana. Hyviä syitä voivat olla painon pudottaminen tai kunnon kohottaminen. Jotta treenimotivaatiosi säilyisi pitkään, edellä mainitut syyt eivät välttämättä ole riittäviä. Pohdi asioita syvällisemmin: mikä on minulle tärkeää elämässä? Mitä asioita arvostan elämässä? Mieti sitten, kuinka treenaaminen voi tukea sinun arvojasi. 2. Aseta tavoitteita realistisesti, jopa päivittäisiä pieniä tavoitteita Pitkän ajan tavoitteenasi saattaa olla pudottaa painoa esimerkiksi useampi kymmenen kiloa. Tämmöisen tavoitteen saavuttaminen vie aikaa. Voit jakaa tavoitteen osa-tavoitteisiin, jolloin esimerkiksi 20 kg:n painonpudotuksessa voi olla 5 kg:n välein pieniä maaleja. Voit myös pohtia suuren tavoitteen sijaan, mitkä olisivat päivittäisiä, pieniä ja saavutettavissa olevia tavoitteita? Tavoite voi liittyä päivän treenin, ruokailuihin tai arkiliikkumiseen. Pienillä tavoitteilla saat onnistumisen kokemuksia päivittäin. Ne ovat hyväksi treenimotivaatiosi säilymiselle. 3. Pidä kirjaa omista tavoitteistasi ja saavutuksista Kun olet asettanut tavoitteesi sekä kirjannut ne, sinun kannattaa kirjata päivittäiset saavutuksesi suhteessa omiin tavoitteisiisi. Tämän kirjaamisen avulla pystyt näkemään omaa kehitystäsi. Saatat huomata, että liikkeelle lähtö tuntuu helpommalta tai jaksat liikkua tehokkaammin pidempään. Vaikket näkisi vaa`lla vielä suuria tuloksia, näet silti omaa kehitystäsi ja näin ylläpidät treenimotivaatiotasi. 4. Objektiivisen palautteen hyödyntäminen Tänä päivänä on saatavilla paljon erilaisia sovelluksia ja sykemittareita, joilla voit seurata liikkumisen tehokkuutta. Voit pohtia, lisäisikö sykemittarin käyttö tai askeleiden seuraaminen sinun treenaamiseen sitoutumistasi? Joillekin sykemittarin käyttö voi sopia hyvin. Lisäksi saat palautetta treenaamisen tehosta, joka auttaa sinua treenin tehokkuuden arvioinnissa. Tutkimuksissa on todettu, että askelmittarin käytöllä on liikuntamotivaatiota lisäävä vaikutus. 5. Muista oikea ja rento asenne treenaamiseen Treenaamisen tulee olla hauskaa! Jos suhtaudut siihen liian vakavasti, alkaa se tuntua velvollisuudelta sen sijaan, että treenaaminen on asia, joka tuottaa sinulle hyvän olon. Kannusta itseäsi! Kannustavalla puheella itsellesi on hyötyä oman toiminnan ohjaamisessa eli esimerkiksi treenaamaan lähtemisessä. Vältä liikkumisessa kaikki tai ei mitään ajattelutapaa. Tämä ajattelutapa ei vie eteenpäin. Tämänkaltaisella ajattelutavalla liikkumiseen tuotat itsellesi pettymyksen. Pettymykset eivät motivoi treenaamisen jatkamisessa. Jos sinulta jää treenikerta tai -viikko väliin, se ei pilaa muutostasi pitkällä aikavälillä. Salli siis itsellesi repsahtaminen ja pyri olemaan joustava treenaamisen suhteen. Treenin suhteen sinun kannattaa välttää kaikki tai ei mitään -ajattelua. Samalla tavoin sinun ei tarvitse omaksua näitä kaikkia vinkkejä kerralla. Keskity ensin 1-2 asiaan, jotka sisäistät, ennen kuin otat muita näkökulmia käyttöön. Tsemppiä treenaamiseen! 🙂 Kurkkaa lisäksi postaukseni: Mistä saada motivaatiota liikkumiseen? Postauksessa asiaa arvoista, elämäntilanteesta ja joustavuudesta liikuntamotivaation apuna. Lähteet: Terveysverkko.fi. Innosta itsesi liikkumaan. Saatavana: https://www.terveysverkko.fi/tietopankki/terveysliikunta/innosta-itsesi-liikkumaan/

Treenimotivaatio hukassa? 5 vinkkiä treenimotivaation ylläpitämiseen Read More »